Rahankeräyslupa – Näin haet sen sujuvasti

Kun suunnittelet varainhankintaa esimerkiksi yhdistyksellesi tai muulle yhteisöllesi, rahankeräyslupa on yksi tärkeimmistä askelista. Se ei ole vain lakisääteinen vaatimus, vaan myös tae siitä, että keräyksesi on viranomaisten valvoma ja luotettava.

Tässä blogipostauksessa käymme läpi, miten rahankeräyslupa hankitaan, mitä vaaditaan hakemuksen liitteiksi ja millaisia kustannuksia voi odottaa.

rahaa menee rahankeräys lippaaseen

Rahankeräyksen ja varainhankinnan erot

Vaikka rahankeräys ja varainhankinta voivat vaikuttaa samankaltaisilta, niillä on merkittäviä eroja. Rahankeräys tarkoittaa yleensä yleisöltä vastikkeettomien lahjoitusten pyytämistä ja siihen tarvitaan usein virallinen lupa, kuten Suomessa rahankeräyslupa. Rahankeräys on suunnattu yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja edellyttää, että keräyksen järjestäjä ei tarjoa vastiketta lahjoituksesta, vaan lahjoitus on puhtaasti vapaaehtoinen​.

Varainhankinta, sen sijaan, voi sisältää erilaisia keinoja hankkia varoja, kuten tuotemyyntiä, palveluiden tarjoamista tai muita vastikkeellisia toimintoja, jotka eivät aina vaadi rahankeräyslupaa. Esimerkiksi yhdistys voi myydä tuotteita tai järjestää tapahtumia kerätäkseen varoja toimintaansa, jolloin varainhankintaa ei katsota rahankeräykseksi. Varainhankinnassa osallistuja saa jotain vastineeksi, kuten tuotteen tai palvelun, mikä erottaa sen vastikkeettomasta rahankeräyksestä​.

Lue lisää Poliisin sivuilta.

Yksinkertaistettuna: rahankeräys on lahjoitusten pyytämistä ilman vastiketta, kun taas varainhankinta voi sisältää vastikkeellisia toimintoja, kuten myyntiä tai palveluita.

Psst… Lisätietoa varainhankinnasta löydät toisesta artikkelistamme:
Mitä on varainhankinta?

Mikä on rahankeräyslupa ja miksi sitä tarvitaan?

Rahankeräyslupa on lupa, jonka avulla voit laillisesti kerätä rahaa yleishyödylliseen toimintaan. Luvan myöntää Poliisihallitus, ja se on välttämätön, jos haluat järjestää julkisen rahankeräyksen. Yksinkertaisesti sanottuna, et voi laillisesti pyytää tai vastaanottaa rahaa ilman tätä lupaa, ellei keräyksesi kuulu pienkeräyksen piiriin.

 

Miten rahankeräyslupaa haetaan?

Rahankeräyslupa haetaan Poliisihallitukselta kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen voit tehdä sähköisesti, postitse tai käyttämällä Poliisihallituksen asiointipalvelua. Hakemuksen tulee sisältää tietyt pakolliset tiedot, jotta se hyväksytään.

Näitä tietoja ovat:

  • Hakijan tiedot (yhteisön nimi, Y-tunnus, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
  • Yhteisön tilikausi
  • Ajantasainen ote rekisteristä (ei saa olla yli 3 kuukautta vanha)
  • Viimeisin tilinpäätös
  • Toimintakertomus ja suunnitelma
  • Selvitys siitä, miten varojen käyttöä ja keräyksen valvontaa aiotaan seurata​.

Hakemuksen voi tehdä joko vapaamuotoisesti tai käyttämällä valmista lomaketta, jota löytyy Poliisin verkkosivuilta.

Rahankeräysluvan kustannukset

Rahankeräyslupa ei ole ilmainen, vaan Poliisihallitus ottaa sen käsittelystä maksun. On hyvä muistaa, että rahankeräysluvan hinnat voivat vaihdella, joten on suositeltavaa tarkistaa ajankohtaiset maksut suoraan Poliisihallituksen verkkosivuilta varmistaaksesi oikeat tiedot ennen hakemuksen lähettämistä.

Alla hinnat artikkelin kirjoitushetkellä 2024:

  • Rahankeräyslupahakemus: 300 €
  • Pienkeräysilmoitus: 55 €
  • Rahankeräysluvan muutoshakemus: 100 €
  • Vuosi-ilmoitus: 100 €

Kaikki maksut suoritetaan hakemuksen yhteydessä, ja ne voi maksaa joko verkkopankissa tai luottokortilla​.

Rahankeräys ja ALV

Kun suunnittelet rahankeräystä, on tärkeää ottaa huomioon myös arvonlisävero (ALV). Rahankeräyksissä yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt ovat pääsääntöisesti ALV-velvollisuuden ulkopuolella, koska ne eivät harjoita liiketoimintaa. Kuitenkin, jos varainhankinta alkaa tuottaa tuloja, jotka liittyvät elinkeinotoimintaan, voi arvonlisäverovelvollisuus astua kuvaan.

Jos kerätyt varat ylittävät 15 000 euron liikevaihdon kalenterivuoden aikana, on yhdistyksen tai säätiön ilmoittauduttava ALV-velvolliseksi. Tämä tarkoittaa, että tuloista täytyy maksaa arvonlisävero. On siis tärkeää seurata tarkasti varainhankinnan tulovirtoja ja huolehtia mahdollisesta ALV-ilmoituksesta, jos liiketoiminnan raja ylitetään​.

Haluatko tietää lisää verotusasioista? Löydät lisää toisesta artikkelistamme:
Varainhankinnan ja varainkeruun verotus

Milloin rahankeräyslupaa ei tarvita?

Rahankeräyslupa ei ole aina pakollinen. Joissain tilanteissa pienkeräys riittää. Pienkeräysilmoituksen voivat tehdä yksityishenkilöt ja yhteisöt, ja sen hakeminen on kevyempää ja edullisempaa.

Pienkeräyksessä kerättävä summa on rajoitettu, ja siihen liittyy tiukempia ehtoja. Pienkeräyksessä rahankeräyslupa maksaa 55 €​.

Seuraamukset rahankeräyksestä ilman lupaa

Rahankeräyksen järjestäminen ilman asianmukaista lupaa on Suomessa laitonta, ja siitä voi seurata vakavia seuraamuksia. Ilman rahankeräyslupaa toteutettu keräys rikkoo rahankeräyslakia, ja keräyksen järjestäjä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tämä voi johtaa sakkoihin tai jopa vankeusrangaistukseen tapauksesta riippuen. Lisäksi viranomaiset voivat määrätä kerätyt varat palautettaviksi tai takavarikoitaviksi, mikä voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita keräyksen järjestäjälle.

Esimerkkinä tästä on tapaus vuodelta 2022, jossa eräs yhdistys keräsi 2,5 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana ilman rahankeräyslupaa. Tapauksessa syytteet lopulta hylättiin hovioikeudessa, mutta se osoittaa, kuinka merkittäviä summia voidaan kerätä laittomasti, ja miten vaikeita oikeudelliset seuraukset voivat olla​.

Rahankeräyksen järjestäjien on aina huolehdittava siitä, että heillä on voimassa oleva lupa ennen keräyksen aloittamista, jotta vältytään oikeudellisilta seuraamuksilta ja varmistetaan, että toiminta on laillista ja läpinäkyvää​.

Hyvä tietää rahankeräysluvasta Suomessa

Kun saat rahankeräysluvan Suomessa, on tärkeää toimia läpinäkyvästi ja huolehtia, että luvan myöntämisestä on selkeät tiedot esillä keräyksen yhteydessä. Hyviin tapoihin kuuluu ilmoittaa rahankeräysluvan numero näkyvillä keräyksesi verkkosivulla tai esittää koko virallinen rahankeräyslupa.

Tämä lisää luottamusta ja varmistaa, että lahjoittajat tietävät keräyksen olevan virallisesti hyväksytty.

Esimerkiksi Mieli Ry on asettanut virallisen rahankeräyslupansa esille lahjoitussivustollaan, mikä toimii hyvänä mallina muille yhdistyksille ja säätiöille.

Voit nähdä heidän lupatietonsa täältä: Mieli Ry rahankeräyslupa.

Ahvenanmaa, vaikka kuuluu Suomeen, edellyttää omaa rahankeräyslupaa. Jos aiot järjestää rahankeräyksen myös Ahvenanmaan alueella, tarvitset erillisen luvan sinne. Tämä on erityisen tärkeä huomio, sillä Ahvenanmaalla on omat sääntönsä ja viranomaisensa, jotka myöntävät rahankeräysluvat. Lue lisää tästä aiheesta täällä.

Rahankeräys ja luvat ulkomailla

Rahankeräyslupien tarpeellisuus vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä, ja jokaisessa maassa on omat sääntönsä ja käytäntönsä. Useimmissa maissa, kuten Suomessa, rahankeräys vaatii viranomaisen myöntämän luvan, erityisesti silloin, kun varoja kerätään yleishyödylliseen tarkoitukseen tai suurelta yleisöltä. Muista, että lupa-asiat saattavat muuttua. Etsi aina ajantasaisin tieto kohdemaan viranomaisilta.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa rahankeräys on säädeltyä toimintaa, ja keräystä varten tarvitaan usein lupa paikallisviranomaisilta. Erityisesti katu- ja ovelta ovelle -keräykset ovat tiukasti säänneltyjä. Yhdysvalloissa rahankeräykselle asetetut vaatimukset voivat vaihdella osavaltiosta toiseen, mutta monet osavaltiot vaativat rekisteröitymisen hyväntekeväisyysjärjestöjen osalta ennen varainkeruutoiminnan aloittamista. Tietyissä tapauksissa luvan puuttuminen voi johtaa huomattaviin sakkoihin.

Ennen kansainvälisen rahankeräyksen aloittamista on aina suositeltavaa tutkia kyseisen maan paikallisia säädöksiä varmistaaksesi, että keräys on laillista.

Muistilista – Miten valmistautua rahankeräykseen

  • Varmista, että yhdistyksesi tai yhteisösi on rekisteröity ja tilinpäätökset ovat ajan tasalla.
  • Laadi selkeä suunnitelma keräyksen tarkoituksesta ja varojen käytöstä.
  • Valmista kaikki tarvittavat liitteet, kuten viimeisin tilinpäätös ja toimintasuunnitelma.
  • Varmista, että yhteisön rekisteriote on alle 3 kuukautta vanha.
  • Ota huomioon hakemuksen käsittelymaksut ja varmista, että budjetti kattaa nämä kulut.
  • Tarkista, tarvitseeko keräyksesi rahankeräysluvan vai riittääkö pienkeräys.

Rahankeräysluvan hakeminen voi tuntua byrokraattiselta, mutta oikeilla tiedoilla ja hyvällä valmistautumisella se sujuu nopeasti ja vaivattomasti. Huolellisesti laadittu hakemus ja liitteet varmistavat, että keräyksesi voi alkaa ilman viiveitä.

Muista, että lupa on viranomaisten tapa varmistaa, että kerättävät varat menevät oikeaan tarkoitukseen ja niitä käytetään asianmukaisesti.

Katso video